Herukanjuurikirva eli jalavakirva

Eriosoma ulmi

Herukanjuurikirvan vioitusta jalavan lehdessä

Herukanjuurikirvan vioitusta jalavan lehdessä

Tuntomerkit

Talvehtineista munista kehittyvät naaraskirvat aiheuttavat jalavan lehtien reunojen kääntymisen sisäänpäin ja kellastumisen. Käärön sisällä elävät kirvat ovat harmahtavanvihreitä ja vahan peittämiä. Niiden siivelliset jälkeläiset ovat rusehtavia. Syksyllä syntyvät naaraat ovat sinivihreitä, ja niillä on tumma raita takaruumiissa. Koko siivetön naaras 2,0-2,7 mm.

Elinympäristö ja elämäntavat

Herukanjuurikirva vaihtaa isäntäkasvia. Keväällä jalavan oksilla talvehtineista munista kuoriutuu kantaemo, joka synnyttää seuraavan sukupolven luteen imentävioituksesta käpertyneen lehden alapinnalle. Siivellinen sukupolvi lentää munimaan herukoiden ja muiden Ribes-suvun kasveille. Siivettömät kirvat hakeutuvat pensaiden juuristoon, josta ne imevät nestettä. Loppusyksystä syntyy siivellinen sukupolvi, jonka naaraat munivat jalavan oksille. Munat talvehtivat.

Milloin voi havaita

Käpertyneitä lehtiä ilmestyy jalaviin alkukesästä ja loppukesästä voi nähdä siivellisiä yksilöitä.

Merkitys puutarhassa

yellow light Tarkkaile. Vioitukset eivät aiheuta jalavalle eikä herukoille merkittävää haittaa. Tarvittaessa voi käpertyneet lehdet poimia käsin pois ja hävittää.