Etanat

Gastropoda

Kuvaus

Etanat kuuluvat maanilviäisiin ja Suomessa on 22 etanalajia, joista muutama laji elää vain kasvihuoneissa.  Etanalajien ruokavalio vaihtelee melkoisesti.  Jotkin lajit syövät sienirihmastoa, levää tai lahonnutta kasviainesta. Joillekin maistuvat vihreät kasvinosat, kukkien terälehdet ja jopa lajitoveriensa tai muiden kuolleiden eläinten raadot.

Kasveja vikuuttavat etanat hakeutuvat ravinnepitoisten kasvien lehdille, ne tarvitsevat etenkin kalsiumia ja valkuaista, jotta pystyvät munimaan. Keväällä etanoita voi löytyä eri kasveilta kuin syksyllä riippuen siitä, onko kyse aikuisena vai munana talvehtivasta lajista.

Etanoiden aktiivisuuteen vaikuttaa eniten maaperän laatu, lämpötila, kosteus sekä valoisuus.  Kuohkea ja kokkareinen maa on parempi kuin tiivis ja hienojakoinen. Viihtyvyyttä lisää maahan käännetty olki tai muu kasviaines.

Puutarhojen kalkitus helpottaa etanoiden kalkin saantia ja pinnassa oleva kalkki houkuttelee etanoita.  Jos maan pH on alle 5, etanoiden joukkoesiintymistä tuskin syntyy.

Useimmat lajit ovat aktiivisimmillaan, kun lämpötila on 15-20 °C . Talveen valmistautuva etana kuolee, jos se ei pääse suojaan ja pakkanen kiristyy lähelle – 10 astetta.  Vastaavasti noin 20 cm lumikerros suojaa pakkasilta, ja jos maa pysyy sulana lumen alla, olosuhteet talvesta selviytymiseen ovat hyvät.

Etanalajien tunnistaminen on oleellista, ja tärkeää on myös tarkkailla millaista tuhoa ne tekevät.

Kasvivalinnoilla ja kasvien sijoittelulla voi vaikuttaa etanoiden tekemien tuhojen määrään. Etanoilla on monia luontaisia vihollisia. Monet linnut ja muut pihan eläimet pyydystävät etanoita.

Etanoiden määritys

Etanoiden määritys

Liman väri on hyvä tuntomerkki. Kun etana stressaantuu, liman väri voi muuttua. Kuvassa metsäetana

Liman väri on hyvä tuntomerkki. Kun etana stressaantuu, liman väri voi muuttua. Kuvassa metsäetana

Etanan munia

Etanan munia

Lajit