Heinäsirkat, hepokatit

Acridoidea,Tettigonioidea ja Tetrigoidea

Kuvaus

Heinäsirkat, hepokatit ja okasirkat ovat suorasiipisiä. Tunnetuimmat ovat hepokatit ja heinäsirkat. Okasirkat jäävät monesti vaille huomiota, vaikka ovatkin melko yleisiä.

Suorasiipisillä on kolme raajaparia, joista takimmaiset soveltuvat paremmin hyppimiseen kuin kävelemiseen.  Siipiä on kaksi paria. Etusiivet peittävät monilla lajeilla ruumiin kokonaan ja ovat paksummat ja vahvemmat kuin takasiivet. 

Sirkkojen ja hepokattien soittelu kuuluu kesään, mutta okasirkoilla tätä taitoa ei kuitenkaan ole. Jotkin lajit pystyvät tuottamaan ihmiskorvin kuultavaa ääntä. Ääni saadaan aikaan joko hankaamalla jalkoja siipisuoniin tai siipiä toisiaan vastaan.

Tuntosarvet ovat hyvä tuntomerkki, jolla heinäsirkat ja hepokatit tunnistaa. Hepokateilla on pitkät tuntosarvet, monesti ruumista pidemmät ja heinäsirkoilla lyhyet. Tuntosarvissa on suorasiipisten tunto- ja hajuaisti ja siksi niitä heilutellaan tutkailtaessa lähiympäristöä.

Suorasiipisten toukkia on turha etsiä, koska niillä on vähittäinen muodonvaihdos. Toukat eli nymfit muistuttavat aikuisia ja kasvavat aikuisen kokoisiksi luomalla nahkansa muutaman kerran. Hepokatit ja heinäsirkat talvehtivat munana, joidenkin lajien munavaihe kestää kaksikin vuotta. Okasirkat ovat kevään airuita, koska talvehtivat aikuisina ja ilmestyvät näkyviin kevätpäivien lämmetessä.

Suorasiipiset ovat kasvinsyöjiä ja hyvin kaikkiruokaisia. Suomessa elävät lajit eivät aiheuta puutarhoissa tuhoja. Osa hepokattilajeistamme syö kasviravinnon ohella muita hyönteisiä. Okasirkat syövät mm. sammalta ja kuolleita kasviosia ja muuta mätänevää ainesta.

Suorasiipiset kelpaavat ravinnoksi monelle otukselle. Linnut herkuttelevat niillä ja sisiliskot nappaavat auringossa paistattelevan sirkan suuhunsa.

Heinäsirkan punainen muoto

Heinäsirkan punainen muoto

Lajit