Kotilot

Gastropoda

Kuvaus

Kotilot kuuluvat maanilviäisiin ja Suomessa on 72 kotilolajia, joista muutama laji elää vain kasvihuoneissa.  Monet kotilolajit ovat lehtomaisten alueiden lajeja. Puutarhasta voi löytää monta lajia, mutta läheskään kaikki eivät ole haitallisia kasvien syöjiä. Osa käyttää ravinnokseen lahoavaa kasvijätettä, lahottajasienten rihmastoa tai leväkasvustoa.

Kotilot tarvitsevat kuorensa rakentamiseen runsaasti kalkkia. Mitä happamampi maaperä on, sitä harvempi kotilolaji siinä menestyy. Suotuisia olosuhteita kotiloille muodostuu, kun kasvien lehdet ovat kalkkipitoisia, kuten nokkonen, pihlajat, lehmukset ja pähkinäpensaat. Runsaasti kalkkia ja typpeä sisältävät kasvit ovat ruokavaliossa etusijalla.

Kotilot kestävät kuivumista hyvin.  Ne sulkevat kuoren suuaukon sulkulevyllä tai kalvolla, joka estää kosteuden haihtumista.  Kotilot välttelevät kuumia ja kuivia ympäristöjä. Ne hakeutuvat alueille, joilla on tasainen kosteus tai  joita kastellaan kuivina kausina.

Kotiloilla on paljon luontaisia vihollisia. Rastaat ja siilit pystyvät murskaamaan kotilon kuoren, päästäiset tunkevat kuononsa kuoren sisään. Myös kontiainen herkuttelee kotiloilla.  Monet hyönteiset pystyvät syömään kotiloiden pehmeät osat. Maakiitäjäiset ja juoksujalkaiset pyydystävät kotiloita. Etanahaiskiainen työntää pitkän kärsämäisen päänsä pienenkin kotilon sisään ja tyhjentää sen sisällön.

Kotiloiden määrittämisessä kuoren muoto ja väritys ovat hyviä tuntomerkkejä. Kotiloiden kuoren kierteisyys ja kuoren alapinnalla olevan syvennyksen eli navan muoto auttavat lajinmäärityksessä.

Lehtokotilot suosivat nokkoskasvustoa

Lehtokotilot suosivat nokkoskasvustoa

Pieni takkukotilo on yleinen puutarhoissa

Pieni takkukotilo on yleinen puutarhoissa

Kiiltokotilolaji

Kiiltokotilolaji

Lehto- ja pensaskotilon vertailu

Lehto- ja pensaskotilon vertailu

Lajit